On ilmiselvää, että kulunut vuosi on ollut raskas ja vaatinut jokaiselta ennennäkemätöntä sisua sekä kykyä puhaltaa yhteen hiileen. Ilman yhteisiä pelisääntöjä ja niiden noudattamista tilanne Suomessa olisi varmasti huonompi ja koronatilastomme muistuttaisivat mahdollisesti länsinaapurimme tilastoja. Tämän blogin tarkoitus ei kuitenkaan ole ruotia pandemiaa tämän syvällisemmin, vaan luoda nopea katsaus vuoden 2020 tekoälytrendeihin.
Pandemian vuoksi on jouduttu yhä enemmän turvautumaan erilaisiin teknologioihin. Kenties kiinnostavimman tekoälyyn liittyvän digiloikan ovat ottaneet lääkeyhtiöt, jotka käyttivät tekoälyä niin tutkimus-, valmistus- kuin jakeluprosesseissaan. Lääkeyhtiö Moderna, jonka tarkoitus on olla “ensimmäinen oikeasti digitaalinen bioteknologiayhtiö“, on tekoälyn avulla pystynyt löytämään nopeasti potentiaalisia rokotekandidaatteja ja saanut tuotteensa markkinoille. Parhaassa tapauksessa tekoäly parantaa huimasti lääkkeen kehittämisen onnistumisprosenttia ja samalla nopeuttaa prosessia (lue lisää). Nopea lääkekehitys on herättänyt ihmisissä huolta lääkkeiden turvallisuudesta, mutta asiassa täytyy luottaa lääkkeiden turvallisuutta EU:ssa ja Suomessa valvoviin viranomaisiin.
Paitsi lääkkeiden kehittämiseen, vuonna 2020 tekoälyä käytetään pandemian seurantaan ja analysointiin. Päivittäin tarkentuvat ennusteet ja arviot tautitilanteesta ovat varmasti jokaiselle tässä vaiheessa tuttuja Hesarin sivuilta. Lisäksi COVID-19 liittyen järjestetään kaikille kiinnostuneille avoimia kilpailuja, joissa raakadata on valmiiksi annettu. Kaikki ei kuitenkaan pyöri COVID-19 ympärillä. Merkittävä pandemiaan liittymätön tekoälyuutinen tuli kesällä 2020, jolloin julkaistiin GPT-3 niminen luonnollista kieltä tuottava tekoäly. Vaikka kyseessä on tällä hetkellä edistyksellisin teknologia, se ei missään nimessä ole ongelmaton ja malli on esimerkiksi tuottanut asiatonta sisältöä. Osittain tämän takia GPT-3:n kehittänyt yritys pitää mallin visusti maksumuurin takana ja evää pääsyn, jos väärinkäyttöä ilmenee.
Tekoälystä on uutisoitu paljon ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuntuu syntyvän jatkuvasti, mutta onko tämä vain harhaa?
McKinseyn vuoden 2020 tekoälyyn liittyvän kyselytutkimuksen tuloksia tarkastellessa, puolet tutkimukseen osallistuneista yrityksistä sanoo onnistuneensa hyödyntämään tekoälyä vähintään yhdellä liiketoiminta-alueella. Eniten tekoälyä käytettiin tuotteiden ja palveluiden parantelussa ja toiseksi eniten tukipalveluiden optimoinnissa. Reilu viidesosa yrityksistä sanoo tuloksensa kasvaneen vähintään 5% tekoälyn ansiosta.
Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Gartner:n mukaan tekoälystä on tullut entistä saavutettavampaa eli yhä suurempi joukko kehittäjiä ja yrityksiä pääsee sitä kokeilemaan ja soveltamaan. Tärkein viesti on se, että tekoäly alkaa lunastamaan sille yritysmaailmassa asetettuja odotuksia. Lisäksi teolliset mittasuhteet saavuttaneen teknologian ympärillä käydyssä keskustelussa vastuullisuus ja sääntely ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi. (Lue lisää)
Ei siis mitään harhaa!
Optimistina näen, että vaikka vuosi 2020 runteli ja pandemia on vielä täällä, niin ensi vuosi tulee olemaan jo paljon parempi. Mielenkiintoisia tekoälyaiheita vuodelle 2021 on runsaasti ja niistä on tarkoitus kirjoittaa. Lisäksi esittelemme myös Orkestr.io:n omia tekoälyprojekteja eli pysykää kuulolla! Ei muuta kuin oikein hyvää uutta vuotta!
Tutustu tekoälyrekrytointiin:
Lue lisää tekoälystä:
